Pariisin olympialaiset 1924 olivat Paavo Nurmen uran huippuhetki. Hän voitti vain kuuden päivän aikana peräti viisi kultamitalia! Paavo voitti kultaa 1500 metrillä, 5000 metrillä, henkilökohtaisessa maastojuoksussa sekä joukkueessa 3000 metrillä ja maastojuoksussa. Erityisen legendaarinen oli 1500 ja 5000 metrin kaksoisvoitto samana päivänä. Nurmi voitti 1500 metriä olympiaennätyksellä 3.53,6 ja juoksi noin tuntia myöhemmin 5000 metrillä voittoon ajalla 14.31,2. Muutamaa päivää myöhemmin hän voitti vielä 10,7 kilometrin maastojuoksun vaikeissa olosuhteissa, joissa vain 15 kilpailijaa 38 aloittaneesta pääsi maaliin.
Paavo Nurmi 1924 Pariisissa. (Kuva: Wikipedia)
Viisi yleisurheilun kultaa yksissä olympialaisissa on edelleen ennätys. Pariisissa 1924 Nurmesta tuli käytännössä Suomen ja koko maailman ensimmäisiä todellisia urheilun supertähtiä.
Suomen joukkuekuva 1924 (Kuva: Museovirasto)
Lainakellon tarina
Jo tuolloin Paavo Nurmi suunnitteli juoksunsa väliajat sekunnilleen ja seurasi toteutumista sekuntikellosta harjoittelun ja kipailun aikana. Pariisissa Paavolla oli poikkeuksena mukana lainakello, koska hänellä oli tapana heittää sekuntikello radan varteen kilpailun ennen viimeistä kierrosta ja hän oli huolissaan oman kultaisen ajanottokellon kestävyydestä.
Iso taulu näyttää sekunnit ja pieni minuutit (kuva: TAHTO/Urheilumuseo)
Suomalainen pesäpallolegenda Lauri ”Tahko” Pihkala lainasi Rauni vaimonsa teräskuorisen Minerva -kellon Nurmelle Pariisin juoksuja varten. Kisojen jälkeen Nurmi palautti kellon takaisin Tahkolle, joka myöhemmin kaiverrutti kelloon tekstin ”This watch was held by P. Nurmi when running 1500, 5000 and 3000 m at the Olympic Games 1924.”
takana kaiverrus THIS WATCH WAS HELD BY PAAVO NURMI WHEN RUNNING 1,500, 5000 AND 3000 M AT OLYMPIC GAMES 1924. (kuva: TAHTO/Urheilumuseo)
Vuosikymmeniä myöhemmin Pihkala joutui auto-onnettomuuteen Helsingissä ja kuuluisa kello jäi rikkinäisenä onnettomuuspaikalle. Ohikulkija toimitti kellon edelleen Nurmelle kaiverruksen perusteella jo liikemiehenä toimiva Nurmi korjautti kellon Sveitsissä. Nurmi toimitti korjatun kellon myöhemmin yhä sairaalassa kolhuistaan toipuvalle Pihkalalle. Urheilumuseon kokoelmiin kello lahjoitettiin vuonna 1974. Sekuntikellon lisäksi kokoelmista löytyy Paavo Nurmen Pariisin kilpailuista kaksi olympiadiplomia sekä urheiluasu.
Kellosta on tehty 300kpl:n limited edition replica -sarja ilmeisesti 90-luvulla. Replicassa on sinivalkoinen nauha ja puinen säilytyslaatikko.
Minervan historiaa
Minerva tuotenimi rekisteröitiin vuonna 1887 Villeretissä Sveitsissä Charles ja Hyppolite Robert 1858 perustaman Robert Frères Villeret -yrityksen nimiin. Kellojen omavalmistus alkoi 1895 ja kronografikoneistoja alettiin valmistamaan 1908. Jo vuonna 1916 Minerva ajanottokellot pystyivät sadasosasekunnin tarkkuuteen.
Minerva sekuntikellon mainos 1930-luvulta
1920 -luvulla Minerva -ajanottokelloja käyttivät urheilijat ja kilpailijat moottoriurheiluun ja yleisurheiluun liittyen. Luonnollisesti myös eri alojen ammattilaiset ja lentäjät ovat käyttäneet ajanottokelloja työkaluina. Minerva -kelloja maahantoi suomeen mitä todennäköisimmin Ajantieto Oy Helsingissä.
Minerva The Unveiled Crownless (kuva: Mont Blanc)
2007 Minerva liittyi osaksi Richemontin omistamaa kellomerkki Mont Blancia. 2020-luvulla julkaistusta Heritage mallistosta löytyy muutama Minerva, joiden muotoilu mukailee 40- 50-lukujen Minerva kellojen tyyliä. Blogia kirjoittaessa Mont Blancilla on edelleen tarjolla pieni valikoima kellomalleja Minerva -mallistosta.