Vintage rannekellojen koneistoista ja etenkin niiden tarkkuudesta puhuttaessa monesti yksi koneisto nousee ylitse muiden. Ephrem Jobinin Zenithille suunnittelema 135 koneisto rikkoi ennätyksiä toisensa jälkeen ja etenkin vuosina 1950-1954 vankisti Zenithin asemaa kronometri spesialistina. Kauas taakse jäivät muun muassa Omega, Rolex ja Patek Philippe. 135 koneistoa valmistettiin 1949-1962 välillä ainoastaan noin 11 000 kappaletta ja tänäpäivänä niiden löytämiseen tarvitsee välillä vähän tuuriakin.
Se löytyi nuhjuisten varaosien sekä kelloprojektien joukosta hylättynä ja ilman alkuperäistä lasiketta ja lasikesarjaansa.
Meillä nyt myynnissä olevan 18k kultakuorisen Zenith 135 Chronometren löysimme ostettuamme ison erän erilaisia kellotarvikkeita ja varaosia. Se löytyi nuhjuisten varaosien sekä kelloprojektien joukosta hylättynä ja ilman alkuperäistä lasiketta ja lasikesarjaansa. Kuin ihmeen kaupalla vuosikymmenien varastoinnin ja laatikon pohjalla pyörimisen jälkeen, lasikkeen puuttumisesta huolimatta, taulu oli säilynyt lähes virheettömänä ja kellon lähempi tarkastelu osoitti sen olevan täysin käyttämätön. Kultakuoret ja taulun indeksit olivat tummuneet ja takakantta peitti edelleen alkuperäinen suojalakka. Nahkaranneke oli kuivunut ja kovettunut. Koneisto kävi, mutta huollon tarve oli ilmeinen. Laatikosta löytyi yksi vääränlainen lasike ja kultainen lasisarja, joita oli ilmeisesti yritetty väkisin istuttaa kelloon ja kun tämä ei ollut onnistunut niin kello oli päätynyt romulaatikkoon. Alkuperäisen lasikkeen ja lasisarjan puuttuminen herättivät kysymyksiä, mutta niihin vastauksen saaminen edellyttäisi aikakonetta.
(Kello kuvattuna hetki löytymisensä jälkeen. Ilman lasiketta laatikon pohjalla pyöriminen oli tehnyt tauluun muutaman pistemäisen jäljen.)
(Kultakuoret olivat pahasti tummuneet vuosikymmenien aikana. Kullattu nuppi oli taas säilynyt lähes uuden veroisena.)
(Takakannen reunoilla näkyi vielä jälkiä alkuperäisestä suojalakasta.)
(Nahkaranneke oli kuivunut, mutta ehjä.)
(Kullattu Zenithin tähtisolki oli hyvässä kunnossa.)
Koneisto oli täysin koskematon ja sen huoltaminen ei onneksemme tuottanut ongelmia.
Kellon tulevaisuus mietitytti. Jotta kello saisi ansaitsemansa uuden elämän, se tarvitsisi huollon lisäksi uuden ja sopivan lasikkeen sekä lasikesarjan. Lasikkeen löytäminen onnistuisi, mutta miten kävisi lasikesarjan suhteen? Kultakuoriset Zenith 135 rannekellot ovat todella harvinaisia ja kuorten varaosien löytäminen on sulaa mahdottomuutta. Onneksemme paikallinen kelloseppämme ei ongelmaa hätkähtänyt vaan ryhtyi tuumasta toimeen. Aikaa ja vaivaa säästämättä ja yhteistyössä paikallisen kultasepän kanssa valmistui kelloon kokonaan uusi kultainen lasikesarja. Koneisto oli täysin koskematon ja sen huoltaminen ei onneksemme tuottanut ongelmia.
(Kello kuvattuna huollon jälkeen uusi lasike ja lasisarja paikoillaan. Tauluun jäi muutama pienen pieni jälki ja ne muistuttavat tämän kellon tarinasta.)
(Huollossa kuorten tummumat ja suojalakat poistettiin varovasti. Niiden alta paljastui pieni lommo nupin vasemmalta puolelta. Liekö se syntynyt kun kello on aikanaan heitetty romulaatikon pohjalle?)
Vuosikymmenien heitteillä olon jälkeen kello päätyi kuin ihmeen kaupalla sitä arvostavien ihmisten käsiin.
Toisen roska on toisen aarre. Vuosikymmenien heitteillä olon jälkeen kello päätyi kuin ihmeen kaupalla sitä arvostavien ihmisten käsiin. Ammattilaisten ja alansa asiantuntijoiden avulla se elvytettiin takaisin elävien kirjoihin ja mahdollisimman lähelle alkuperäistä kuntoaan millaisena se on Zenithin tehtaalta aikanaan lähtenytkin. Pitkä odotus on päättynyt ja tämäkin kello on nyt valmis toteuttamaan alkuperäistä käyttötarkoitustaan eli näyttämään tarkkaa aikaa ja tuottamaan iloa kantajalleen.
(Tarkkuutensa lisäksi 135-koneisto on myös visuaalisesti todella hieno ja hyvin viimeistelty.)