Vanhan rannekellon arvo

Päivitetty
Vanhan rannekellon arvo

Ylivoimaisesti eniten kysytään vintage rannekellojen rahallista arvoa. Mediassa on viime vuosina nostettu esille vanhojen rannekellojen rahallinen arvo muun vintage -tavaran ohella, niin on luonnollista, että se kiinnostaa ihmisiä. Internet on täynnä erilaisia tietolähteitä ja hintatiedon etsiminen on helppoa, mutta ei niin yksiselitteistä. Hintapyynnöt ovat joskus huimaavan korkeita, mutta toteutuneet kauppahinnat kertovat paremmin kellojen todellisen arvon. Maailmalla hintataso ja kysyntä on erilainen kuin kotimaassa. Jotta kyselijä ei pety, on hyvä ottaa huomioon muutama arvoon olennaisesti vaikuttava asia, koska vanhan kellon arvo muodostuu monesta tekijästä.

Suurin vintage kellon arvoon vaikuttava tekijä on merkki ja malli. Suosittu ja arvostettu merkki, jopa ikoninen kellomalli on jo lähtökohtaisesti arvokkaampi kuin vaatimattomamman merkin peruskello.

(Omega Seamaster automaattikello ref 166.002 vuodelta 1966.)

Suurin vintage kellon arvoon vaikuttava tekijä on merkki ja malli. Suosittu ja arvostettu merkki, jopa ikoninen kellomalli on jo lähtökohtaisesti arvokkaampi kuin vaatimattomamman merkin peruskello. Suosittuja vintage kellomerkkejä ovat mm. Omega, Heuer, Zenith ja Longines ja tietenkin vielä harvinaisemmat, Patek Philippe, Audemars Piguet, Vacheron Constantin, Jaeger-LeCoultre, Cartier, Rolex ja monet muut. Pieni valmistusmäärä, erityinen koneisto, mielenkiintoinen historia ja harvinaiset materiaalit nostavat kellon arvoa. Kannattaa myös varmistua, että kello on aito eikä väärennös. Rannekelloista on tehty väärennöksiä myös entisaikaan ja valitettavasti edelleen tehdään ja myydään väärennettyjä vintage -kelloja.

Myös tiettyä käyttöä varten tehty esim. sukelluskello, päivämäärä- tai ajanottotoiminnolla varustettu rannekello on usein arvokkaampi. Tämä voi toimia joskus myös päinvastoin, eli jossain koneistossa tiedetään olevan suunnitteluvirhe, huono ominaisuus tai toiminto, jonka huoltaminen maksaa kohtuuttomasti. Tällöin se vaikuttaa negatiivisesti rannekellon arvoon. 

(Mitä enemmän ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia, sen arvokkaampi kello yleensä on. Esimerkiksi sukelluskäyttöön valmistettu sukelluskello tai tarkkaan ajan mittaamiseen valmistettu kronografi on monessa tapauksessa pelkästään kellonajan näyttävää pukukelloa arvokkaampi.)

Kellon arvoa lisää, jos se on huollettu säännöllisesti ja kuitti huollosta on tallella.

Toimiiko kello? Onko kello huollettu? Jos kello ei käy tai heittää useita minuutteja päivässä, huoltokustannukset voivat nousta helposti useisiin satasiin tai harvinaisemman kellon osalta korjausta ei voida suorittaa, koska osia ei enää ole saatavilla. Kellon arvoa lisää, jos se on huollettu säännöllisesti ja kuitti huollosta on tallella. Vintage rannekelloissa mekaaniset ja automaattikoneistot ovat yleensä arvostetumpia, kuin kvartsikoneistot. Kellon mekaaninen kunto vaikuttaa oleellisesti hintaan, koska useimmiten kello on käyttökelvoton, jos se ei näytä aikaa edes muutaman minuutin tarkkuudella. Heti tähän väliin täytyy todeta, että monet vintage kellot ovat vanhoja ja kovasti käytettyjä, eikä niiltä voi odottaa yhtä tarkkaa käyntiä, kuin nykyaikaisilta kelloilta. Vintage kelloihin seuraava sanonta sopiikin mainiosti: kellosta katsotaan kelloa ja kännykästä tarkkaa aikaa.

(Veden kanssa kosketuksiin joutuneen ja vuosia tyhjän panttina lojuneen Leijona vetokellon koneisto ennen huoltoa.)

(Sama kello ja koneisto huollon jälkeen. Huolletusta kellosta voi rauhassa nauttia taas usean vuoden ajan ja säännöllinen huoltaminen takaa, että kello säilyy myös tuleville sukupolville.)

Näkyvistä arvoon vaikuttavista seikoista merkittävin on kellotaulun kunto. Nyrkkisääntönä on, että mitä virheettömämpi taulu on, sitä enemmän arvoa se lisää tiettyyn rajaan saakka. Jos kellotaulu on pahoin syöpynyt ja naarmutettu tai indeksit irronneet puhumattakaan siitä että sitä on yritetty kotikonstein korjailla, niin kellon arvo voi olla vain muutamia euroja varaosana. 

(Saman aikakauden kellojen taulut voivat ikääntyä hyvinkin eri tavoin. Taulun kuntoon vaikuttavat erityisesti vuosikymmenten aikaisen käytön, valon ja kosteuden määrä.)

(Vaikka patinoitunut taulu näyttäisikin kuinka hienolta tahansa, vahingoittumaton ja mahdollisimman alkuperäiskuntoisella taululla varustettu kello on aina vahingoittunutta arvokkaampi ja myöskin halutumpi keräilijöiden keskuudessa.)

Seuraavana ulkoisena tekijänä huomioidaan kellon kuoren materiaali. Jalometallien arvo vaihtelee markkinatilanteen mukaan. Kultakelloja on tehty eri arvoisesta kullasta, joista yleisimmät ovat 14 ja 18 karaattia. Hopeakuoria on käytetty usein 1900-luvun alkuvuosikymmenien kelloissa ja valkokultaa etenkin naisten rannekelloissa. Lisäksi on kuoria jotka ovat osittain terästä ja osittain kultaa. Osa kultakuorista on onttoja, joka täytyy ottaa huomioon kullan osuuden määrittelyssä. Usein kello pitää purkaa, jotta kullan määrä saadaan tarkasti punnittua. 

(Kullan merkintöjä voi välillä olla hankala löytää kuorten ulkopuolelta. Kellon korvakkeiden alapuolella on usein kuitenkin pienet leimat, jotka voi nähdä luupilla. Kuvan kello on Omega Seamaster XVI 18k kultakuorilla, joka tehtiin juhlistamaan vuoden 1956 Melbournen olympialaisia.)

(Takakannen sisäpuolelta löytyy suuremmat kullan leimat ja merkinnät, jotka kertovat muun muassa valmistusmaan sekä kullan pitoisuuden. Jos kellon avaamisesta ei ole aiempaa kokemusta, kannattaa se silloin suorittaa kellosepällä. Väärillä työkaluilla ja väärillä avaustavoilla saa helposti enemmän haittaa kuin hyötyä aikaiseksi.)

Eniten arvostetaan kuitenkin mahdollisimman uutta vastaavan kuntoista kiillottamatonta kellonkuorta, jossa näkyvät ehkä vuosikymmenten jäljet kertomassa kellon tarinaa. 

Heti arvometallien jälkeen ja joskus jopa enemmän arvostetaan ruostumattomasta teräksestä valmistettuja kuoria. Ne kestävät kulutusta ja korroosiota eivätkä yleensä allergisoi käyttäjää. Rujonkin teräskuoren kelloseppä saa ihan uutta vastaavaan kuntoon erilaisine pintatekstuureineen hiomalla ja kiillottamalla ja joskus jopa hitsaamalla lisää metallia kuoreen. Eniten arvostetaan kuitenkin mahdollisimman uutta vastaavan kuntoista kiillottamatonta kellonkuorta, jossa näkyvät ehkä vuosikymmenten jäljet kertomassa kellon tarinaa.  

(Kaksi lähes samanikäistä Omega Seamasteria, joiden teräskuoret ovat hyvin erilaisessa kunnossa.)

Vähiten arvostettuja ovat pinnoitetut kuoret, joissa on useimmiten kromipinnoite tai kultaus, mutta hopeoituja ja nikkelipintaisiakin kellon kuoria löytyy vanhoista kelloista. Kullatun kellon erottaa kultaisesta siten, että kullan viralliset merkinnät puuttuvat. Kullattujen kellojen takakannet ovat myös usein terästä, kun kultakelloissa takakansi on yleensä kultaa. Kultauksen paksuus on monesti merkitty kuoreen microneina. Pinnoitteet ovat usein syöpyneet ja kuluneet puhki varsinkin kellon korvakkeista. Pinnoitteita voidaan uusia mutta silloin alkuperäisyys kärsii ja pinnoittaminen voi olla myös kallista. Pinnoitettu kellon kuori voi aiheuttaa myös allergisia oireita, mutta niiden kanssa voi käyttää bund -tyylistä ranneketta, jossa kellon ja ihon väliin jää nahkasuikale, jolloin kello ei ole välittömässä ihokontaktissa.

 (Kromikuoret ikääntyvät yleensä huonosti ja jatkuva kontakti ihoon ja erityisesti hikoilu eivät tee pinnoitteelle hyvää pitkässä juoksussa. Hyväkuntoiset kromatut kuoret erottaa usein teräksisistä takakannen "stainless steel back" merkinnästä.)

(Kultausten paksuus vaihtelee paljon ja yleensä mitä edullisempi kello on kyseessä, sitä ohuempi on kultauskin ja sitä herkemmin se kuluu puhki. Kullatuissa kelloissa takakansi on yleensä valmistettu teräksestä kun taas kultakelloissa takakansikin on kultaa.)

Kellon mitat ja koko vaikuttavat myös oleellisesti vintage kellon hintaan. Mitä isompi kello on sitä halutumpi se myös on.

Kellon mitat ja koko vaikuttavat myös oleellisesti vintage kellon hintaan. Mitä isompi kello on sitä halutumpi se myös on. Tämä johtunee siitä, että nykypäivän trendit suosivat isompikokoisia kelloja ja niihin verrattuna vintage kello voi monille tuntua liian pieneltä ranteessa. Esimerkiksi 1950- ja 1960-luvuilla normaalin kokoinen rannekello oli yleensä leveydeltään 33-35 mm ilman nuppia.  Oversize/jumbo termiä käytetään kun vintage rannekellon leveys ilman nuppia on 36 mm tai enemmän. Isompien kellojen valmistusmäärät olivat aikanaan myös vähäisiä, joka tekee niistä tänä päivänä harvinaisia ja haluttuja keräilykohteita. Kellon koko on osaltaan myös tottumiskysymys, mutta vielä ainakin tällä hetkellä oleellinen hintaan vaikuttava tekijä. 

 (Koolla on väliä. Vasemmalta oikealle, kromikuorinen Leijona vetokello 31 mm, teräskuorinen Omega Seamaster 600 vetokello 35 mm ja 18k kultakuorinen Zenith Chronometre vasara-automaatti 37 mm.)

Mainittakoon vielä, että jos kellossa on alkuperäinen vetonuppi logolla ja joissakin kelloissa alkuperäinen lasike (esimerkiksi Omegassa Omega logo keskellä lasia), niin se vaikuttaa arvoa lisäävästi. Kellon lasi tai lasike on yleensä helposti vaihdettavissa alkuperäisosaa vastaavaan. Sama pätee myös kellon vetonuppiin. Joihinkin malleihin näitä voi olla vaikeaa löytää, mutta yleensä kellosepät löytävät ne helposti. Jos kellon mukana tulee alkuperäinen ranneke solkineen tai alkuperäinen metalliranneke sopivine päätypaloineen ja jatkopaloineen, niin ne lisäävät kellon arvoa. Varsinkin jotkin metalliset vintage -rannekkeet ovat nostaneet arvoaan viimeaikoina.

(Pienetkin alkuperäisosat voivat vaikuttaa hintaan merkittävästi. Kelloja löytyy aina, mutta vuosi vuodelta alkuperäisen rannekkeen tai soljen löytäminen muuttuu vain hankalammaksi.)

Jos kokonaisuuteen kuuluu vielä alkuperäinen laatikko ja takuukuitit tai ostokuitti, on kokonaisuus keräilymielessä entistä kiinnostavampi. Silloin puhutaan ns. full set:stä. Kaikista arvokkain kokonaisuus on NOS full set, eli käyttämätön vanha kello alkuperäisessä paketissaan ja mukanaan kaikki oheistarvikkeensa.

(Technos Sky Diver sukelluskello alkuperäisellä laatikolla ja papereilla.)

(NOS-kuntoinen Moeris Excellence vetokello alkuperäisellä laatikolla, rannekkeella ja hintalapulla.)

Halvemmat ja keskihintaiset vintagekellot pitävät kuitenkin yllättävän hyvin hintansa myös laskusuhdanteessa.

On hyvä pitää mielessä, että esim. maailmantalouden tilanne ja trendit vaikuttavat myös vintage kellojen arvoon. Harrastuspiireissä voidaan intoilla tänään vanhoista Omegoista, mutta ensi vuonna kaikki puhuvat Zenitheistä. Kysyntään vaikuttavat myös erilaiset tapahtumat ja uutiset kellomaailmassa. Esimerkiksi kun Zenith julkisti uudellen tehdyn modernin Defy-mallin alkoi vintage Defyjen kysyntä nousta ja sitä myöten myös niiden arvo. Hypen mennessä ohi voivat hinnat palautua takaisin samalle tasolle, jossa ne olivat ennen uutista. Jos maailmantalous kyntää ja korot ja inflaatio kurittavat kuluttajaa, niin siitä kärsii myös kelloharrastus siinä missä muutkin harrastukset. Tällöin tarjolla olevien vintage kellojen kysyntä laskee ja voit tehdä löytöjä edullisesti. Halvemmat ja keskihintaiset vintagekellot pitävät kuitenkin yllättävän hyvin hintansa myös laskusuhdanteessa. 

(Alkuperäinen Zenith Defy A3691 sukelluskello 1970-luvun alusta harvinaisella ja halutulla punaisella taululla.

(Zenithin uudelleen julkaisema Defy. Ulkonäkö mukailee alkuperäistä mallia, mutta ominaisuudet ja tekniikka ovat tätä päivää. Kuva on osoitteesta: www.zenith-watches.com)

Myytyä perintökelloa ei välttämättä saa enää koskaan takaisin, vaikka olisi valmis maksamaan mitä vaan.

Jos arvoa kysytään perintökellolle, niin merkistä ja mallista riippumatta tunnearvo voi olla mittaamaton, vaikka kellon keräilyarvo olisi mitätön. Siinä on mukana omaa lähihistoriaa, jota soisi säilytettävän ja siirtävän eteenpäin seuraavalle sukupolvelle tai sukulaisille. Myytyä perintökelloa ei välttämättä saa enää koskaan takaisin, vaikka olisi valmis maksamaan mitä vaan. Joidenkin mielestä kaiverrukset kellon takakannessa ovat mielenkiintoinen lisä kellon käyttöhistoriaan, mutta toiset haluavat kellon ilman kaiverruksia. Monissa tapauksissa kaiverrus voidaan hioa pois, mutta menetetäänkö silloin kellon historia ja osa vintagekellon omistamisen ideasta?

 (Parhaimmillaan kellon kaiverrus voi olla silmää miellyttävä hienoine koristeineen ja kertoa jotain kellon omistushistoriasta. Nimikirjaimet, päivämäärä tai omistuskirjoitus voivat avata menneisyyden verhoa ja kertoa kuka kellon on ostanut, kenelle, milloin ja miksi?)

Varmimman arvion vintage-kellolle saa vanhoihin kelloihin erikoistuneelta kellosepältä tai kauppiaalta. Kellon arvoa voi itse selvittää vertailemalla internetistä eri kauppa-alustoilta (esimerkiksi Ebay, Chrono24, Catawiki, Huuto.net) löytyvien samanlaisten myytyjen kellojen toteutuneisiin kauppahintoihin. Mitä isomman joukon ottaa vertailuun, sitä lähemmäs totuudenmukaista arvoa pääsee. Aktiivisilla vintagekelloharrastajilla on myös laajasti tietoa realistisista myyntihinnoista ja heiltä voi kysyä neuvoa esimerkiksi Facebookin harrastusryhmissä ja muilla foorumeilla.

Haluatko tietää vintage rannekellosi arvon? Perustamme arviomme vuosien aikana keräämiimme tilastoihin, sekä nykyhetken markkinatilanteeseen.

Kirjoita kommentti